EU:ssa toimivien yritysten on pian raportoitava vastuullisuustoimistaan

12.4.2023

Taseiden ja tuloslaskelmien laatiminen ja raportointi selkeiden, yhteisten sääntöjen mukaisesti muodostaa jokaisen taloushallintotiimin toiminnan perustan. Jos työskentelet taloushallinnossa, on todennäköistä, että yksikkönne vastuualue laajenee pian kattamaan myös pakollisen ESG-raportoinnin.

EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) tuli voimaan 5.1.2023. Tämä uusi direktiivi nykyaikaistaa ja tiukentaa sääntöjä, jotka koskevat yritysten ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia sosiaalisia ja ympäristöä koskevia tietoja. Kasvava joukko suuryrityksiä ja pörssilistattuja pk-yrityksiä – yhteensä noin 50 000 – joutuu jatkossa raportoimaan vastuullisuustoimistaan. Lisätietoja CSRD-direktiivistä löytyy täältä.

CSRD-direktiivi saattaa olla EU-markkinoilla toimiville yrityksille – ja planeettamme selviytymiselle – hyvin tarpeellinen uudistus. Alla on kerrottu, mitä tästä asiasta on syytä tietää.

ESG-raportointi hallituksen asialistalle  

ESG-raportointi (ESG on lyhenne sanoista Environmental, Social and Governance) on melkoinen viidakko. Kenen pitäisi tehdä mitäkin, mistä asioista pitäisi raportoida ja miten kaikki pitäisi tehdä? Tosiasia on, että suurin osa yrityksistä ei raportoi vastuullisuustoimistaan, ja loput raportoivat niistä lähinnä viranomaisille ilman minkäänlaista julkista avoimuutta. Raportoitujen tietojen luonnekin voi lievästi sanoen vaihdella. Tästä seuraa esimerkiksi se, että sidosryhmien on vaikea saada käsiinsä ESG-tietoja yrityksistä, joiden kanssa ne aikovat tehdä yhteistyötä, liittyen esimerkiksi CO2-päästöihin, jätteisiin ja riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista.

Tämä kaikki muuttuu, kun uusi CSRD-direktiivi korvaa nykyisen muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin (Non-Financial Reporting Directive, NFRD).

EU:n tavoitteena on yhdenmukaistaa kaikki ESG-raportointi ja tarjota yhteinen kehys mukaan otettaville tiedoille. ESG-tiedot katsotaan rahoitusprosessin tiedoiksi, jotka yrityksen hallituksen on hyväksyttävä. Toistaiseksi tarkastukset eivät ole olleet pakollisia, eikä asiasta ole viranomaismääräyksiä. Uuden CSRD-direktiivin mukaan sama tilintarkastaja, joka hyväksyy tilinpäätöksen, tarkastaa ja hyväksyy myös ESG-sisällön, koska se on osa hallituksen toimintakertomusta.

Vastuullisuus tulee yhtiön hallituksen asialistalle ja yritysstrategioiden keskiöön.

Vuonna 2023 käyttöön otettavat uudet standardit

Komission olisi hyväksyttävä ensimmäiset standardit vuoden 2023 puoliväliin mennessä EFRAGin marraskuussa 2022 julkaisemien standardiluonnosten pohjalta. Ensimmäisten yritysten on sovellettava uusia sääntöjä ensi kerran vuonna 2025 julkaistavissa tilikauden 2024 raporteissa.

Siis tilikauden 2024… pitäisikö vain odottaa, mitä tuleman pitää?

Ei, sillä ensinnäkin tietoja on voitava verrata edellisen vuoden eli vuoden 2023 tietoihin. Toiseksi työmäärä on valtava. Valtava. Intitossa olemme alkaneet kartoittaa tietolähteitä ja voimme vahvistaa, että kaiken tiedon kerääminen vie aikaa. Ajattele, että suurin osan taloushallinnon työajasta on sidottu tilikauden velvoitteisiin.

ESG-tietojen keruu olisi syytä aloittaa juuri nyt.  

ESG-raportointi pakollista kaikille yrityksille, joissa on yli 250 työntekijää

Voimassa oleva NFRD-direktiivi on tähän asti koskenut vain suuria (yli 500 työntekijän) yrityksiä. Uuden ESG-direktiivin myötä kaikkien yritysten, joilla kaksi seuraavista kolmesta täyttyy; yli 250 työntekijää, liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai nettovarallisuus on yli 20 miljoonaa euroa, on laadittava ESG-raportti. Ensimmäisinä tulilinjalla ovat yritykset, jotka raportoivat nyt NFRD-direktiivin mukaan, sillä heidän on raportoitava 1.1.2024 lähtien, kun taas uusien, pienempien yritysten on raportoitava 1.1.2025 lähtien.

Rahoituslaitokset ovat enemmän tai vähemmän valmistautuneita. Vihreitä lainoja koskevia standardeja kehitetään parhaillaan. Koska suuryrityksillä on valtaosa kaikista markkinoilla olevista rahavaroista, EU haluaa kannustaa niitä myöntämään entistä enemmän vihreitä lainoja. Rahan ohjautuessa vihreisiin lainoihin vihreiden investointien ehdot paranevat, kun taas muiden lainojen odotetaan kallistuvan. Edellyttäen tietenkin, että pankit tietävät, onko laina vihreä vai ei – ja tässä kuvaan tulee CSRD-direktiivi.

Vaikka työskentelisit pienessä yrityksessä, jonka ei tarvitse raportoida ESG-tietoja, raportointiin voi silti olla painavia syitä. Yhä useammalla yrityksellä on kunnianhimoisia tavoitteita, eivätkä ne yksinkertaisesti tee yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät sovi niiden vihreään strategiaan. Ilmastovaatimusten noudattamista ei tule mitata ainoastaan suorina CO2-päästöinä vaan koko toimitusketjun ja tuotteen elinkaaren aikana syntyvinä päästöinä. Tämä tarkoittaa sitä, että fossiilisista polttoaineista riippuvaiset toimittajat ovat vakava riski ilmastotavoitteille.

Mitä pitää tehdä nyt?

Tärkeintä on, että vastuullisuuteen liittyvät tiedot on koottu yhteen tietokantaan, jossa kaikki yhteistyökumppania, investoijaa tai toimittajaa tarvitsevat tahot voivat vertailla niitä. Uudesta avoimuudesta ESG-tietojen osalta tulee olemaan seurauksia kaikille organisaatioille. Eniten hyötyvät ne, jotka aloittavat systemaattisen siirtymän kohti vihreämpää liiketoimintaa ja raportoivat teoistaan selkeästi.

Seuraavat asiat on syytä selvittää:

  • Mitä CSRD-direktiivin noudattamiseksi on tehtävä?
  • Mitä on raportoitava?
  • Mistä tiedot löytyvät?
  • Kuinka tiedot kerätään?
  • Kuka on vastuussa ESG-raportista?
  • Mitä apuvälineitä tarvitaan?

Tietoihin liittyvät haasteet

Tilinpäätöstietojen tavoin ESG-tiedot on yhdistettävä, raportoitava ja sisällytettävä suunnittelussa käytettäviin järjestelmiin (EU edellyttää ESG-suunnittelua).

Ainakin seuraavat kolme haastetta ovat odotetavissa:

ESG-mittareiden määrittely. CO2-päästöjen laskeminen ei ole suinkaan yksinkertaista, ja asiasta kiistellään edelleen.

Tietojen jäsentäminen. On mahdollista, että raportoitavat tiedot ovat jäsentymättömiä ja hajallaan eri paikoissa.

Tietojen kerääminen. Energiakustannukset on yleensä helppo kerätä, mutta miten saat tiedot kilowattitunneista ja selvität, mikä osuus niistä on päästöttömiä? Eri tiedostomuodot ovat toinen haaste: energialaskun PDF-tiedostossa olevien lukujen on jotenkin näyttävä taloushallinnon järjestelmässäsi. Ja missä lienevät ne tulokset, jotka saatiin työntekijöiden tyytyväisyyskyselystä?

Integroitu liiketoiminnan suunnittelualusta, kuten IBM Planning Analytics, ja hyvin määritelty prosessi ratkaisevat todennäköisesti monet näistä ongelmista ja auttavat sinua keräämään, tarkistamaan ja raportoimaan vaaditut ESG-tiedot tehokkaasti.

Työtä on paljon, mutta alkuun pääsee tutustumalla erilaisiin vastuullisuusraportoinnin standardeihin. Hyviä lähtökohtia ovat GRI (Global Reporting Initiative) ja SASB (Sustainability Accounting Standards Board). Tutustu toimialasi yritysten ESG-raportteihin. Keskustele hallituksen jäsenten ja työtovereittesi kanssa siitä, mitä on tulossa. Esitä edellä käsitellyt kysymykset heille.

David Pretorius, Performance Management Expert
Catarina Asplund
Principal Consultant