Gartner CPM Magic Quadrant 2016 – jakolinjat uusiksi

2.8.2016

Vauhdikkaan kevätsesongin ja sitä seuranneen kesälomakauden vuoksi Intiton blogissa on ollut hiljaiseloa. Vaikka sesonki onkin vaihtunut syyskiireiksi, on näin lomakauden päätteeksi hyvä aktivoitua uudelleen myös tällä saralla.

Toukokuun viimeisenä päivänä julkaistiin uudistuneet Gartnerin Magic Quadrant -selvitykset CPM-ratkaisujen osalta (Corporate Performance Management). Tänä vuonna on puhuttava monikossa selvityksistä, koska Gartnerin entinen ”Magic Quadrant for Corporate Performance Management Suites” lakkautettiin ja tilalle tuli kaksi kokonaan uuttaa selontekoa: ”Magic Quadrant for Strategic Corporate Performance Management Solutions” ja ”Magic Quadrant for Financial Corporate Performance Management Solutions”.
(Huom: näistä dokumenteista on saatavilla kopiot likipitäen jokaisen selvityksessä mainitun ohjelmistotoimittajan sivustolta. Emme ole hankkineet oikeuksia näihin tutkimuksiin ja sen vuoksi emme valitettavasti voi suoraa linkkiä tähän kirjoitukseen laittaa)

Mikä CPM?

Vaikka CPM on käsitteenä kohtuullisen laajasti käytetty ja hyväksytty, ei sen sisältö ole alan toimijoiden markkinoinnissa ja viestinnässä vakiintunut. Kotimaisissakin palveluntarjoajissa on monia, joiden mukaan CPM on sama asia kuin budjetointi, rullaava ennustaminen tai muulla nimellä kutsuttu talouden suunnittelu. Kyllä budjetointi ja muut edellä mainitut menevät CPM-sateenvarjon alle, mutta näin määritelty CPM jää torsoksi. Intito on omaksunut kokonaisvaltaisen CPM-strategian, jossa yrityksen suorituskyvyn johtamiseen kuuluu paljon muutakin kuin budjetointi. Meille CPM on yrityksen johtamisjärjestelmä, jonka avulla niin strategisten kuin taloudellisten tavoitteiden jalkautus ja seuranta hoidetaan sekä varmistetaan, että yritys säilyttää joka hetki kilpailukykynsä. Tämä on todellakin paljon muuta kuin tilien saldojen arpomista budjetin syöttöpohjalle!

Tässä blogi-kirjoituksessa ei ole tarkoituksena ruotia yksittäisten toimijoiden sijoittumista Gartnerin nelikentissä tai hehkuttaa meidän edustamia teknologioita – nekin näistä nelikentistä löytyy. Sen sijaan haluamme avata ja analysoida näitä Gartnerin uusia selvityksiä ja näin toivottavasti auttaa lukijoitamme paremmin ymmärtämään tätä ilmiötä.

Suorityskyvyn johtamisen järjestelmien uudet jakolinjat

Gartner jakaa CPM-ratkaisut nyt siis kahteen segmenttiin ja tämä uusjako on heidän mukaan seurausta markkinoiden evoluutiosta:

• Financial CPM (FCPM)
• Strategic CPM (SCPM)

Englanninkielisestä terminologiasta puuttuu meidän kotimainen tapa jakaa yrityksen taloushallinto sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Tämä sama jakolinja näyttäisi kuitenkin soveltuvan myös FCPM- ja SCPM-segmenttien sisällön määrittelyyn.

Gartner määrittelee FCPM ratkaisuiksi sellaiset ratkaisut, jotka tukevat kauden vaihteen/kuukausiraportoinnin/tilinpäätöksen rutiineja sekä parantavat ja tehostavat yrityksen sekä ulkoista että sisäistä raportointia. Edellisiin CPM Magic Quadrant -selvityksiin verrattuna uusi FCPM Magic Quadrant on kokenut siltä osin suuren muutoksen, että sinne on otettu mukaan myös toimijoita, joiden ratkaisut ovat ennen kaikkea suunnattu ulkoisen laskennan prosessien tehostamiseen, kuten täsmäytyksen hallintaan (reconciliation management). Onpa FCPM nelikentän Leaders-kulmauksessa kaksi tuotetta (Blackline ja Workiva), joista puuttuu kokonaan konsernilaskennan konsolidointitoiminnallisuudet. Nämä edellä mainitut kaksi toimijaa on nostettu Leaders-kategoriaan erityisesti ”enhanced financial control and automation (EFCA)” ominaisuuksiensa ansiosta.  Tämän vuoksi esimerkiksi konsolidointijärjestelmän hankintaa suunnittelevan tulee lukea molemmat Gartnerin CPM-selonteot tarkkaan ja ymmärtää läpikotaisin selvityksissä esiteltyjen sovellusten ominaisuudet ja käyttötarkoitukset.

Strateginen CPM (SCPM) puolestaan menee kotimaisen terminologian mukaisesti sisäisen laskennan puolelle ja tähän segmenttiin kuuluvat tuotteet edustavat enemmän sitä perinteistä CPM-osastoa, johon on aiemmassa Magic Quadrant selvityksessä totuttu. Tyypillisesti näiden SCPM-ratkaisujen avulla tuetaan yrityksen budjetointi-, ennuste- ja muita suunnitteluprosesseja. Lisäksi niissä on kannattavuuslaskentaa ja strategian hallintaa tukevia ominaisuuksia.

Gartnerille täytyy antaa kritiikkiä tämän segmentin nimeämisestä. Mielestämme segmentin kutsuminen strategiseksi CPM:ksi ei täysin vastaa näiden ratkaisujen käyttötarkoitusta. Olemme omassa työssämme ja asiakaskunnassamme huomanneet, että näillä tuotteilla toteutettujen ratkaisujen operatiivinen luonne on nimenomaan se, joka on viime vuosina noussut yhä tärkeämmäksi. CPM-teknologioiden avulla on alettu yhä enemmän toteuttaa ratkaisuja, joilla paikataan ERP-järjestelmien puutteita. Melko tyypillinen CPM-järjestelmä ”use case” alkaa olla sellainen, jossa ennen monen megatavun Excel-tiedostossa tuotettu ja siitä toiminnanohjausjärjestelmään viety laskennan lopputulos korvataan CPM-järjestelmän tuottamalla aineistolla. Tästä yksi esimerkki voisi olla esimerkiksi tuotekustannusten laskenta, jossa vaaditaan monimutkaisia kohdistussääntöjä.

Pilvi itsessään ei ole tie onneen

Pilvi – ja SaaS-palvelut ovat tämän päivän mega-trendejä ja ne ovat korostuneesti esillä toimialan markkinoinnissa. Myös Gartnerin CPM-nelikenttiin on noussut ”Pure-play SaaS” toimijoita, joiden ratkaisut ovat saatavilla ainoastaan pilvipohjaisina. Gartnerin mukaan pilvi oli aiemmin CPM-markkinassa hyvä tapa erottua kilpailijoista, mutta sen merkitys on vähentynyt, koska käytännössä jokaiselta toimijalta on oma SaaS-ratkaisu saatavilla. Usein pilvipalveluita markkinoidaan ratkaisuna kaikkiin mahdollisiin ongelmiin ja taustalle häivytetään se tosiasia, että pilvi on itse asiassa ainoastaan tapa jaella ohjelmistoja. Pilvipohjaisuudessa on omat etunsa on-premises -asennuksiin verrattuna, mutta ei pilvipohjaisuus itsessään ratkaise liiketoimintaongelmia, vaan sen tekevät ratkaisun toiminnallisuudet ja ominaisuudet riippumatta ohjelmiston jakelutavasta.

Onko pilvipohjaisuus sitten juuri se mitä asiakkaat nimenomaan haluavat? Gartner kysyi SCPM Magic Quadrant vastaajilta, että mitkä ovat keskeiset valintakriteerit CPM-ratkaisun valinnalle ja seuraavat kolme vastausta saivat suurimmat osuudet:

1. Ratkaisun toiminallisuudet (45% vastaajista)
2. Helppokäyttöisyys (42 % vastaavista)
3. Kyky ottaa sovellus käyttöön nopeasti ja kustannustehokkaasti (35 % vastaajista)

Yksikään näistä kolmesta yllä mainitusta ei ole millään tavalla riippuvainen ohjelmiston jakelutavasta, toisin sanoen onko sovellus tarjolla pilvestä tai omasta konesalista. Sen sijaan asiakkaat näyttävät haluavan ominaisuuksiltaan monipuolisia, helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaista ratkaisuja, mikä kuulostaa ainoastaan loogiselle. Itse asiassa vain 9% Gartnerin vastaajista oli sitä mieltä, että tuotteen valinta tehtiin nimenomaan pilvipohjaisuuden perusteella. Yksi pilvipalveluihin liittyvä paradoksi on myös se, että niitä markkinoidaan kustannustehokkaina. Meidän omien havaintojemme, jotka perustuvat sekä asiakkailta kuultuihin että eri ohjelmistotoimittajien ilmoittamiin hintoihin, ei pilvipohjaiset CPM-ratkaisut ole itse asiassa kilpailukykyisempiä on-premise asennusten kustannuksiin verrattuna. Hankkiessaan SaaS-ratkaisun asiakas ostaa huolettomuutta ja avaimet käteen palvelua, jolla on varsin kova hintalappu. Varsinkin jos asiakkaalla on oma IT-organisaatio, on virtuaalipalvelinympäristössä pyörivä on-premise CPM-ratkaisu todennäköisesti kokonaiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto.

Pilvi- ja SaaS-palvelut ovat tulleet jäädäkseen myös CPM-ratkaisuihin ja luultavasti toimittajien tuotekehityspanokset laitetaan jatkossa mitä suurimmassa määrin näihin ratkaisuihin. Pilvipohjaisuus ei kuitenkaan ole jatkossa enää siinä määrin erottautumistekijä kuin se ehkä aiemmin oli, vaan siitä on tullut ominaisuus muiden joukossa.

Gartner hankintapäätöksen tukena

Gartnerin CPM selontekoja lukiessa kannattaa muistaa se, että selvitys on tehty pohjoisamerikkalaisten lasien läpi, jonka vuoksi niissä korostuvat toimijat, joilla on vahva jalansija Yhdysvaltain markkinoilla. Lisäksi on hyvä huomioida, että kun Gartner puhuu keskisuurista yrityksistä, niin suomalaisessa kontekstissa on kyse meillä jo suuryrityskategoriaan menevistä yrityksistä. Kaikki Gartnerin nelikenttiin päätyneet ratkaisut ovat hyvin suurella todennäköisyydellä vähintään hyviä tai jopa erinomaisia siinä, mitä niiden luvataan tekevän. CPM-ohjelmiston hankintapäätöstä ei koskaan tulisi tehdä pelkästään Gartnerin tai muun vastaavan analyysin perusteella. Tärkeintä on selvittää oman organisaatiosi tarpeet perinpohjaisesti ja käyttää Gartnerin ja muiden vastaavien selvityksiä ainoastaan tukemaan hankintapäätöstä. Yksi aivan keskeinen seikka, johon Gartner ei pysty suoraan ottamaan kantaa, on kunkin tuotteen paikallinen palvelukumppanien verkosto. Ostettiinpa CPM-sovellus pilvestä tai omaan konesaliin asennettuna, vaatii se hyvin todennäköisesti ainakin käyttöönottovaiheessa konfigurointia, koulutusta ja muuta tukea, jonka pystyy kaikkein parhaiten antamaan paikallinen kumppani. CPM-ohjelmistojen osalta erityisen tärkeää on kumppanin liiketoimintaosaaminen ja laaja ymmärrys laskentatoimen menetelmistä ja prosesseista.