Kuuma kesä ja IFRS 16

Kesän ja lomakauden ollessa kuumimmillaan ei tahti yritysten talousosastoilla ole silti hidastunut. Siitä on pitänyt osaltaan huolen ensi vuoden alussa voimaanastuva IFRS16 standardi. Tämä on näkynyt voimakkaasti Intitonkin alkuvuoden tekemisessä. Ensimmäiset hankkeemme alkoivat helmi-maaliskuussa, joten nyt on hyvä hetki avata hieman käytännön kokemuksia standardin implementoinnista järjestelmähankkeen näkökulmasta. Standardin ollessa ylätasolla suhteellisen yksinkertainen – vuokrasopimukset tulee jatkossa pääsääntöisesti raportoida taseessa – sisältyy siihen kuitenkin lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät standardin soveltamisesta monessa kohtaa haasteellisen. Tässä kirjoituksessa tiivistämme havaintomme kolmeen kohtaan, jotka ovat erityisesti nousseet esiin käyttöönottoprojekteissa.

1. Sopimusten kerääminen, tulkinta ja tallettaminen

Ilman sopimusrekisteriä ei synny laskentaa. Tämä on asiakkaiden kannalta ylivoimaisesti se työläin vaihe saada sopimusdata yhteen paikkaan harmonisoituna, oikein tulkittuna ja validoituna. Tähän ei vielä AI taikka koneoppiminen oikein auta vaan ratkaisuna joudumme tarjoamaan enneminkin raakaa työtä. Sopimusten tulkinnassa, ja niiden konfiguroinnista laskentaratkaisuun, vastaan on tullut muun muassa seuraavia asioita:

  • toistaiseksi voimassa olevien sopimusten käsittely
    • standardi ei ota suoraan kantaa miten toistaiseksi voimassa olevat sopimukset tulisi käsitellä
    • tavalla tai toisella sopimuksella on määritettävä aloitus ja lopetuspäivämäärät tai luokiteltava se vähäarvoiseksi
  • indeksoinnit
    • indeksit vaihtelevat maittain
    • indeksoinnin perusta on kiinnitetty tiettyyn vuoteen oikean pisteluvun saamiseksi (esim. kuluttajahintaindeksi 2010=100)
    • indeksin muutoksen vaikutus vuokratasoon yleensä säädelty pohja/kattoarvoilla
    • miten indeksejä päivitetään ja mistä lähteestä ne saadaan automaattisesti luettua sisään
  • diskonottokoron määrittely
    • miten määritellään ja ohjeistetaan yksittäisellä sopimuksella käytettävä diskonttokorko
    • keskitetyssä ratkaisussa oikea diskonttokorko on kyettävä kohdistamaan automaattisesti sopimukselle muun muassa sopimuksen keston, yrityksen valuutan ja muiden yrityksen ylläpitämien parametrien (esim. preemiot) mukaan

2. Valuuttakurssaus

Vuokrasopimus voi olla määritelty eri valuutassa kuin mikä juridisen yrityksen kotivaluutta on. Tällöin on päätettävä, millä valuuttakurssilla vuokrasopimuksen laskennasta syntyvät IFRS 16 -kirjaukset käännetään yrityksen kotivaluuttaan. Kurssausmetodeja tarvitaankin useampia ja näiden eroista syntyvä kurssiero on kyettävä laskemaan automaattisesti. Tiivistetysti ei-kotivaluutassa oleva sopimus arvostetaan yrityksen kotivaluuttaan seuraavin periaattein:

  • Käyttöomaisuuserä (Right of Use Asset) ja siitä myöhemmin laskettavat poistot arvostetaan historialliseen valuuttakurssiin eli sopimuksen alkamisajankohdan valuuttakurssiin. Historiallisen kurssin ajankohdan määrittämisessä on lisäksi huomioitava yrityksen soveltama siirtymäsäännös.
  • Vuokrasopimusvelka arvostetaan kauden päätöskurssiin, jolloin velan uudelleenarvostuksesta syntyy tuloslaskelmavaikutteinen (realisoitumaton) kurssivoitto/tappio -erä.
  • Tuloslaskelmaan kirjattava koron osuus joko kauden keskikurssilla tai päätöskurssilla.

3. Peruutusviennit ja integraatiot lähde/kohdejärjestelmiin

Vuokrasopimusten tuonti taseeseen synnyttää omaisuuserän lisäksi vuokrasopimuksen velan. Tätä laskentaa ohjaa yksi entiteetti ja se on sopimus. Juokseva kirjanpito ja maksuliikenne perustuu kuitenkin laskuihin. Vuokrasopimusten aktivointi ei muuta sitä käytäntöä, että leasing toimittajat lähettävät jatkossakin sovituin aikavälein yritykselle laskun palveluistaan. Peruutusvientien logiikan mallintamisessa eteen on tullut seuraava käytännön dilemma:

Kirjanpitäjällä on kuukauden päätteessä pöydällään sekä uusi vuokrasopimus (astunut voimaan kuluvana kuukautena) että kyseiseen vuokrasopimukseen liittyvä ensimmäinen lasku. Lasku erääntyy kahden kuukauden päästä laskun päiväyksestä. Käyttöomaisuuserä ja leasingvelka kirjataan standardin mukaan sillä hetkellä, kun sopimus on astunut voimaan. Miten kirjataan ostolasku, koska ostovelkaa vastaava summa on jo osa kirjattua leasingvelkaa (ja leasing velka jaetta pitkä- ja lyhytkaiseen velkaan)? Jos lasku jätetään kirjaamatta, miten muodostetaan FAS:n mukainen vuokrakulu?

Käytännössä IFRS 16 kirjaukset on sovitettava yrityksen juoksevaan kirjanpitoon. Tällöin kirjausketju koostuu tyypillisesti kulun ja ostovelan peruuttavista viennistä sekä IFRS 16 mukaisesta lopputuloksesta (korko ja poisto tulokseen sekä RoA:n arvoa alentamaan, velan vähennys maksua vastaan jne). Viimeistään tämän logiikan rakentamisessa integraatioineen kainalot ovat kostuneet muutenkin kuin helteiden johdosta! Hyvää kesää!