Modernin talousohjauksen viitekehys – osa 1: talousjohdon muuttuva toimintaympäristö

27.9.2017

Olemme Intitossa näköalapaikalla. Kohtaamme työssämme talousjohtajien päivittäiset haasteet ja alati monimutkaistuvan toimintaympäristön. Talousjohdon sopeutuminen ja menestyminen vaativat analyysin talousjohdolle painetta lisäävistä tekijöistä. Tiivistimme neljään trendiin talousjohtajien tänä päivänä kohtaamat haasteet:

1. Liiketoiminnan monimutkaistuminen

Tänä päivänä ei liene yhtään toimialaa, johon digitalisaatio ei vaikuttaisi. Digitalisaatio on todellinen paradigman muutos, joka luo aivan uudentyyppisiä liiketoimintamalleja haastaen perinteiset toimijat. Olemme nähneet niin sanotun alustatalouden nousun, kuten esimerkiksi Uber ja AirBnB. Näiden uusi liiketoimintamalli laittaa toimialan vakiintuneet toimijat ahtaalle ja toisaalta madaltaa toimialalle tulon kynnystä. Uusissa liiketoimintamalleissa uutta on myös ansaintamalli, jonka ymmärtäminen ja muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi voi olla haastavaa. Esimerkiksi moni tunnettu pilvipalvelutoimittaja kamppailee kannattavuuden kanssa, operatiivisen toiminnan pyöriessä pitkään ulkopuolisten rahoittajien varassa. Tämä yhtälö vaatii tasapainoilua talousjohdolta.

Monimutkaistuva liiketoiminta haastaa taloudenjohtamista kahdesta suunnasta. Ensiksi monimutkaisempi liiketoiminta tarkoittaa myös monimutkaisempia talouden prosesseja. Liiketoiminnan pyöriessä yhä enemmän aineettomien omaisuuserien ympärillä joudutaan esimerkiksi arvostus- ja tulouttamisperiaatteiden soveltamista pohtimaan uudella tavalla. Lisäksi yritykset toimivat usein  monimutkaisissa toimitusketjuissa, joiden reaali- ja rahaprosessien ymmärtäminen on vaativaa. Esimerkki tästä on jälleenmyyjille kuuluvien alennusten, hyvitteiden ja muiden kannustimien laskeminen ja maksaminen. Toiseksi monimutkaisemmat liiketoimintamallit vaativat controllereilta yhä syvempää liiketoimintaosaamista, jotta he pystyvät tarjoamaan liiketoiminnan päätöksenteolle riittävän tuen.

2. Compliance-huolet

Englannin kielen termi compliance on terminä haastava, eikä sille löydy napakkaa suomennosta. Se voidaan kääntää vaatimuksenmukaisuudeksi, joka ei kuitenkaan kuvaa sen sisältöä  riittävästi. Compliance termillä tarkoitetaan lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamista. Se kattaa sekä yrityksen ulkopuolelta tulevat vaatimukset kuten lait, että yrityksen sisäisen ohjeistuksen, jolla yritetään muun muassa estää taloudellisia väärinkäytöksiä. Edellisessä kappaleessa kuvattu liiketoiminnan monimutkaistuminen aiheuttaa talousjohdolle myös compliance paineita Monimutkaisempi liiketoiminta tarkoittaa lisää riskejä, jotka täytyy ensin tunnistaa ja sen jälkeen niihin on pystyttävä varautumaan.

Vapaa kauppa ja globalisaatio ovat vähentäneet kaupankäynnin esteitä ja avanneet uusia markkinoita yrityksille. Sen vuoksi on paradoksaalista, että samaan aikaan yritysten kohtaama sääntely ei juurikaan ole helpottunut. Globaali talous vaatii, että yritysten tulee pystyä raportoiminaan taloudellista tilaansa läpinäkyvämmin ja yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Suomessa julkisesti noteeratut yrityksen ovat olleet velvoitettuja laatimaan tilinpäätöksensä kansainvälisten IFRS-standardien mukaan jo yli kymmenen vuoden ajan.

IFRS-standardit ovat elävä kokoelma, joka täydentyy muuttuvan toimintaympäristön mukaan koko ajan. Seuraavana käyttöön tulee vuoden 2019 alussa IFRS 16-standardi, joka tuo taseen ulkopuoliset vuokravastuut taseeseen. Tämä on monelle yritykselle suuri ponnistus, jonka toteuttaminen vaatii paljon osaamista, aikaa ja tietojärjestelmiä. Toinen esimerkki sääntelyn lisääntymisestä on vuosien 2007-2008 finanssikriisin jälkeen tapahtunut pankki- ja rahoitussektoria koskevat kasvaneet vakavaraisuusvaatimukset ja uuden viranomaisraportoinnin vaatimukset. Tämän seurauksena myös muiden yritysten rahoituksen saaminen on vaikeutunut. Saadakseen rahoitusta on yritysten yhä paremmin pystyttävä todentamaan taloudellinen suorituskykynsä ja oletukset, joihin tulevaisuuden kasvu ja kassavirrat perustuvat.

3. Reaaliaikaisuuden vaade

Talousosasto on perinteisesti toiminut eräajopohjaisesti; tehdään kuukausikatko ja vuositilinpäätös tai laaditaan vuosibudjetti. Tämä perinteinen vuosikello ei enää ole riittävän herkkä ja läpimenoajaltaan tehokas nykypäivän liiketoiminnan vaatimuksiin. Tietoja yrityksen tilasta, niin taloudellisilla kuin operatiivisilla mittareilla mitattuna, halutaan lähes reaaliajassa. Samalla tavalla kuin ranteessa oleva älykello mittaa koko ajan jokaista liikettämme ja jopa unen laatua, halutaan yrityksen johtamisjärjestelmän olevan koko ajan liiketoiminnan pulssilla ja tunnistavan sieltä indikaattoreita, joihin johdon on reagoitava. Perinteiset toimintamallit ja tietojärjestelmät kipuilevat reaaliaikaisuuden vaatimuksen kanssa, joten talousjohdon on modernisoitava sekä prosesseja että tietojärjestelmiä pysyäkseen muuttuvan toimintaympäristön kyydissä.

4. Tietojen luotettavuus ja oikeellisuus

Luotettavuus ja oikean informaation tuottaminen on ollut talousosaston perustehtävä aina. Jo kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Luonnollisesti tämä vaatimus koskee myös yrityksen sisäistä johdon raportointia ja tiedon tuottamista. Monimutkaisemmaksi muuttuneessa ja reaaliaikaisuutta vaativassa toimintaympäristössä oikean ja luotettavan informaation tuottamisen vaikeusaste on kasvanut. Tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi tarvitaan uusia kontrolleja ja tapoja varmistaa tiedon laatu. Tässäkin teknologialla on merkittävä rooli.

Kuinka hallita muuttuvaa toimintaympäristöä?

Edellä kuvatut neljä tekijää eivät ole irrallisia, vaan ne kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Moderni talousjohtaminen on monimutkainen kokonaisuus, jonka hallinta vaatii uudentyyppistä osaamista ja resursseja.  Tätä kokonaisuutta ei voi hallita tehokkaasti, ellei sen taustalla ole nykyisen toimintaympäristön piirteet huomioiva kokonaisvaltainen viitekehys. Me olemme kehittäneet oman viitekehyksen, jolla talousjohto voi ottaa helpommin haltuun vallitsevan toimintaympäristön tuottamat haasteet. Blogi-sarjan seuraavassa osassa avaamme tarkemmin mistä viitekehyksessämme on kyse.