Varmennettu kestävyysraportti osaksi toimintakertomusta

23.2.2022

Vaatimus vastuullisuusraportoinnista laajenee sekä lainsäädännön että sidosryhmien vaatimuksesta. Tämä tarkoittaa myös varmennuksen merkityksen korostumista. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset ovatkin ahkeria vastuullisuusraportoijia. Vastuullisuusraportteja ei kuitenkaan varmenneta yhtä innokkaasti, alle puolet vastuullisuusraporttinsa julkaisevista yrityksistä varmennuttaa raporttinsa.

Kestävyysraportoinnin varmennuksesta tulossa pakollista

Huhtikuussa 2021 Euroopan komissio hyväksyi ehdotuksen uudesta yritysten kestävyysraportointidirektiivistä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), joka sisältää vaateen raportoidun tiedon varmennuksesta.

Ehdotuksen mukaan vastuullisuusraportti tulisi jatkossa sisältyä toimintakertomukseen ja näin vastuullisuusraportointi rinnastettaisiin siis yhä enemmän tilinpäätöstietoon. Tilintarkastuskertomukseen sisällytettäisiin kestävyysraportoinnin varmentamisen laajuutta koskeva kuvaus ja yksilöitäisiin varmennusstandardit, joiden mukaan raportointi on varmennettu. Lisäksi kertomukseen sisällytettäisiin lausunto kestävyysraportoinnista. Varmennusraportti siis integroitaisiin myös osaksi tilintarkastuskertomusta.

Varmennusraporttien vaiheittainen eteneminen

Varmennusvaade tulisi voimaan vaiheittaisella etenemisellä, aloittaen niin sanotusta rajoitetusta varmuudesta (alhaisempi varmuustaso) ja päätyen myöhemmin kohtuulliseen varmuuteen (korkeampi taso).

Ehdotuksen mukaan rajoitettu varmuus esitetään tilintarkastuskertomuksella yleensä kielteisenä ilmauksena, jossa todetaan, ettei tarkastaja ole havainnut seikkoja, joista voisi päätellä esitettyjen tietojen olevan oleellisesti väärin. Kohtuullinen varmuus taas esitetään tilintarkastuskertomuksella myönteisenä ilmauksena, jolloin myös tarkastus on laajempi ja vaatii kattavampia tarkastustoimia. Lopulta kestävyystietojen varmennus saavuttaisi siis saman tason kuin taloudellisten tietojen varmennus.

Pk-yrityksille helpotuksia

Varmennusvaateen vaiheittaisuus koskisi myös yritysten kokoluokkaa. Ensi vaiheessa varmennus koskisi vain tietyn kokoluokan ylittäviä yrityksiä. Listattuihin pk-yrityksiin vaatimuksia sovellettaisiin vasta ns. siirtymäajan, eli kolmen vuoden kuluttua muiden jälkeen. Pk-yrityksiä koskevat standardit tulevat ottamaan huomioon näiden yritysten valmiudet ja resurssit. Listaamattomille pk-yrityksille näiden standardien käyttö on vapaaehtoista.

Kuka varmentajaksi?

Direktiiviehdotus sallisi myös muiden kuin lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöiden kestävyysraportoinnin varmentamisen. Tällä pyritään siihen, että yrityksillä olisi laajemmat mahdollisuudet valita kuka kestävyystiedot varmentaa. Mikäli kuitenkin sama taho tarkastaa sekä tilinpäätöksen että kestävyysraportoinnin, on syytä kiinnittää huomiota tilintarkastusalan osaamisen kehittämiseen jatkossa kattamaan myös kestävyysraportoinnin varmennus.

Miten Intito voi auttaa?

Olemme talous- ja yritysjohdon kumppani, jonka ratkaisut auttavat tekemään parempia päätöksiä automatisoimalla prosesseja. Meillä on valmis ESG-konsepti, jonka avulla yritykset voivat vastata tulevaan kestävyysraportoinnin standardiin. Intiton ESG-alusta hyödyntää viimeisintä teknologiaa datan keruuseen, visualisointiin, konekieliseen raportointiin ja raportoinnin automatisointiin.

ESG-ratkaisumme rakentuu kolmesta toisiaan täydentävästä tuotteesta. IBM Watson Discoveryn avulla voidaan strukturoimattomista lähteistä kerätä dataa, esimerkiksi sähkölaskulta tietoja energiankulutuksesta. IBM Planning Analytics with Watson hallitsee datan keräämisen, yhdistelyn ja visualisoinnin ja pystyy tekemään esimerkiksi vaativia CO2-päästölaskelmia. Certent Disclosure Managementin avulla kestävyysraportointia voidaan automatisoida ja tehdä konekielisesti luettavia, visuaalisesti näyttäviä raportteja.

Saija Narinen
Consultant